Slider

PARI SANAA LAPSENI ISÄSTÄ

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Kun hyppäsin auton rattiin reilut kaksi vuotta sitten, en todellakaan osannut aavistaa minkälainen tarina siitä vielä syntyy. Mä olin vasta saanut ajokortin ja lupauduin heittää porukkaa baari-illan jälkeen kotiin. Mun piti tosiaan viedä sun kaveri kotiinsa, mutta lähdinkin heittämään sua kotiin. Poikettiin paikallisella grillillä ja juteltiin työasioita, oltiinhan me samassa työpaikassa. Jossain kohtaa puhuttiin toisistamme ja sä heitit vitsillä että oisin paras äiti sun lapsille. Tässä mä nyt kirjoitan 793 päivää sen jälkeen kirjettä sulle, sun ensimmäisenä isänpäivänä. 

Eevi ilmoitti tulostaan vaan 9 seurustelu kuukauden jälkeen. Meistä kahdesta nuoresta, villistä ja niin keskeneräisestä pitäisi tulla vastuullisia vanhempia pienelle ihmiselle. Sä et epäillyt hetkeäkään etteikö meistä olisi siihen. "Oon edelleen sitä mieltä, että oot paras äiti mun lapsille". Valvoit yön mun kanssa kun jännitettiin yhdessä ensimmäistä neuvolaa. Kun neuvolan täti kysyi sulta kuka olet, esittelit itsesi ylpeämpänä kuin koskaan lapsen Isäksi. 
Saatiin aika ultraan, jota kerettiin odottaa alle kaksi viikkoa, kun sä jo soitit Lempäälän neuvolaa ja vaadit ultrausta välittömästi. Eihän me tiedetty että jyskyttääkö siellä sydän, onko siellä tyhjä pussi vai kohdunulkoinen raskaus. Meidät luvattiin ottaa vastaan välittömästi ja alle kymmenessä minuutissa mä makasin jo sängyllä ultrattavana. Puristit kokoajan kovempaa mun kättäni, kunnes pienen etsinnän jälkeen näytölle näkyi pumppaava sydän ja piirturiin piirtyi syke. "Meidän rakas!".

Odotit neuvoloita ja ultria yhtä kuumeisesti kun minäkin ja kuuntelit doplerilla sydän ääniä harvase päivä. Tunnustelit potkuja iltaisin ja pidit meistä hyvää huolta. Kun tuli helmikuun 19. päivä ja mä sain aina vaan voimakkaampia supistuksia, kannoit mun kropan lisäksi puolet mun kivuista ja teit mun olon mitä parhaimmaksi. Kannustit mua ponnistaan maailman raskaimpia ponnistuksia ja tsemppasit mua loppuun asti täysillä. Kun istukka piti vielä ponnistaa, kehuit kuinka ylpeä oot musta ja meidän lapsesta. Ne oli mun elämäni tärkeimmät sanat kuulla just sillon. 
Kun kotiuduttiin sairaalasta olit järjestänyt mulle ihanan yllätyksen ja kaksi päivää myöhemmin hoidit yksin muuton isompaan kotiin. Vaihdoit vaippoja ja valvoit öitä lukemattomia kertoja. Annoit mun levätä jos olin väsynyt. Isyysloman jälkeen palasit töihin mutta yhtä tarmokkaasti autoit kotona. Toisinaan käskit mut sohvalle nukkumaan teidän valvoessa yläkerrassa, vaikka sulla oli aikainen herätys. Vaihdoit DVD:itä ja toit mulle evästä sänkyyn kun vietin päiviä sängyssä pelkästään imettäen Eeviä. Juoksit ympäri Ideaparkkia etsien mulle millon rintapumppua tai imetysliivejä. Kannustit mua imettämään vaikka se oli mun pään sisällä jo tuhoon tuomittu ajatus ja oon siitä niin hirveen kiitollinen että kannustitkin, ilman sitä mä en todellakaan olisi imettänyt kuukautta pidempään. Jaksat tehdä edelleen mun arjesta ihan spesiaalia ja koen olevani niin etuoikeutettu kun saan jakaa elämäni teidän kanssa.


Sulla on takanasi elämäsi ihanin vuosi isänä, vaikka varmasti myös raskain. Luovuit niin monesta sulle rakkaasta asiasta kuin ihmisestäkin. Oot heti ensimmäisen raskaustestin jälkeen asettanut edelle meidän perheen ja ennen kaikkea Eevin. Kaiken sen paskan keskellä mitä sulle onkaan tapahtunut oot silti jaksanut täysillä olla mukana kaikessa ja rakastaa sun tytärtä niin täysillä kun voi vaan isä lastansa rakastaa. Oot pitänyt meistä parempaa kun hyvää huolta ja pitänyt hienosti puolesi arjen asiossa, mä kun välillä hössötän liikaa jos vietätte isä-tytär aikaa. 
Viimeisen vuoden aikana munkin elämässä on tapahtunut paljon, ja sä oot pitänyt sillon huolen kaikesta mahdollisesta. Syksyllä istuttiin sairaalassa harvase päivä kun kyse alkoi olla elämästä ja kuolemasta, ja vaikka mä olin fyysisesti kotona niin henkisesti olin sairaalassa jatkuvasti. Kannoit meitä päivästä seuraavaan ja muistutit jatkuvasti siitä että niin kauan kun on elämää, on toivoa. Kiitos siitä. 

Oon äärettömän kiitollinen siitä että sä teit musta äidin ja oon niin ylpeä siitä että oot  meidän lapsen isä. Ei oo mitään ihanampaa näkyä kun teidän kohtaaminen jokaisen sun työpäivän jälkeen. Eevi nauttii sun seurasta niin paljon ja rakastaa teidän omia arjen rutiineja. Kun mä lähden käymään jossain , en oo koskaan joutunut miettimään pärjäättekö te kotona, kun alusta asti ollaan oltu tasavertaisia vanhempia ja pärjätty yhtä hyvin. Teistä kahdesta huokuu teidän välinen rakkaus ja kummastakin näkyy ikävä heti. Lupaa mulle että pidätte aina välillänne ton vekkulin ja rakastavan katseen.
Hyvää isänpäivää rakas!

Mä viskasen nyt tän läppärin nurkkaan ja käperryn ton ukkosen kainaloon!

1 kommentti:

Kiitos kommentista! :)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan