Slider

ÄITINI AJATUKSIA MINUN RASKAUDESTANI

tiistai 20. syyskuuta 2016

"Jotenkin aavistin raskauden jo ennen kuin kerroitte. Koska olen itse saanut lapset nuorena, en pitänyt sitä maailmanloppuna tai mahdottomuutena. Olin huolestunut ja mietin, miten teidän aika tuore suhde kestää niin ison (koko elämän kestävän) mullistuksen. 

Pohdin, miten suhtaudut muuttuvaan vartaloosi. Olet ollut aika tarkka ulkonäöstäsi ja tiedän ettei, raskaus, synnytys ja imetys ainakaan paikkoja saa parempaan kuntoon. Keho saattaa muuttua kokonaan (kuten olet huomannut).
Olet ollut aina kipuherkkä ja jännittänyt lääkäriinkin menoa hulluuteen saakka. Pelkäsin, että tapat Eetun ja henkilökunnan ja huudat niinkuin tähystyksessä kun synnytys koittaa.

Eniten mua jännitti lapsi (vauva) joka tarvitsee kaiken huomion. Jaksatko sinä? Onko lapsi terve? Entäs jos tulee koliikki? Miten selviätte kaikesta myllerryksestä ja pysyykö Eetu vierelläsi. Eetu oli silloin aika vieras mulle, enkä ollut oppinut tuntemaan sen luonnetta ja toiminta"tapoja". Mutta jollain tasolla uskoin Eetun puheisiin, että hän kantaa vastuunsa kyllä.

Oikeastaan mammaksi tulo ei hirvittänyt. Jos on itse tehnyt lapset polven korkuisena, saattaa mummoutua nelissäkympissä. Pelko ja epävarmuus liittyi teihin nuoriin ja sinuun, joka olit ja olet nuori ja minun kuopus. Pikku prinsessa. 

Mutta päätin myös olla saarnaamatta ja moittimatta. Antaa neuvoja, jos kysytte ja auttaa, jos pyydätte. En halunnut tupata hääräämään ja neuvomaan (vaikka mieli välillä teki).
Tiesin, että lapsistani sinä saat lapsen ensiksi. Jotenkin sen näki!

Ja muistan synnytyksen, olin Tampereen teatterissa siskoni kanssa, enkä muista koko näytelmästä mitään! Kyttäsin puhelinta ja viestitin Eetun kanssa, miten homma etenee. Mietin jopa että lähden sairaalaan näytöksen jälkeen "auttamaan" mutta onneksi järki sanoi, että en ole itse synnyttämässä!

Hieno hetki oli nähdä Eevi. Hän oli kaunis, rauhallinen ja tuoksui vauvalle ja unelle. Ja näin sinussa itseni, kun tulin äidiksi. Olit väsynyt, hormonihuuruissa, vähän sekaisin ja tunsin myös pientä paniikin omaista "äiti kiihkoa" sinussa. Sua ahdisti sairaalaympäristö ja varmaan Eetuakin. Olit kuitenkin tyytyväisen oloinen ja tukeuduit Eetuun.

Kun kotiuduitte olit aika poikki ja sekaisinkin. Imetys oli hankalaa ja muuttoa piti tehdä samaan aikaan. Eetu ahersi ja sinä keittelit rintapumpun osia ja tuttipulloja. Sua jännitti Eevin kylvettäminen ja me tehtiin se yhdessä. Pidettiin yhteyttä tiiviisti ja kävin teillä usein, ihan vaan vähän siivoilemassa ja pesemässä pyykkiä. Vein Nipsua lenkille ja toin kaupoilta, jotain, jos oli tarvetta. Sulle oli tärkeää saada ihan vaan puhua vauvan hoidosta ja imettämisestä. Olit tyytyväinen kun sait hetken hengähtää.
Eetu osallistui kaikkeen ja kyseli neuvoa, jos jokin asia askarrutti. Olin ylpeä susta kun sait imetyksen onnistumaan. Se on ollut minullekin tärkeää teidän hoidossa. Imettämällä lähentyy lastaan ja se tuo turvallisuutta. On hienoa kun voi ruokkia oman lapsensa, vaikka se tarkoittaa, lapsessa kiinni olemista.

Ajan myötä asiat selkeytyivät ja onneksi Eevi oli terve ja nukkuikin yönsä aika hyvin. Välillä jännitin jaksamistanne mutta selvisitte todella hyvin raskaimmasta ajasta. Eeviä oli ihan vauvasta asti helppoa ja luonnollista hoitaa. Tunsin saavani siteen Eeviin aika varhaisessa vaiheessa. Olin etuoikeutettu kun sain seurata tiiviisti ekaa vuotta. Muistot teidän vauva ajoista palasivat monesti mieleen.

Kasvoit äidiksi Eevin kasvun mukana. Niin sen kuuluukin mennä. Kukaan ei ole valmis äiti heti synnytyksen jälkeen. Löysit konsteja selvitä ja vaikka välillä olit ihan uupunut, ajattelit positiivisesti tulevaisuudesta.

Olet luonut oman tavan olla äiti ja se on hyvä! Teet asiat omalla tavalla ja usein olette Eetun kanssa samaa mieltä! Äidiksi tulo on ollut mulle tärkein asia elämässä ja susta näkee, että oot samoilla linjoilla.

Rakkaudella Äiti/Mamma."




5 kommenttia:

Kiitos kommentista! :)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan