Slider

MITEN MEILLÄ NUKUTAAN

tiistai 12. syyskuuta 2017



Esikoista odottaessa vannoin ettei vauva tule nukkumaan meidän sängyssä. Ja siitä jos jostain aioin pitää kiinni. Vauvan nukkumapaikka oli pinnasänky, aina siihen asti kunnes vauva sitten syntyi.
Ei, ei mennyt ihan niinkuin olin päättänyt. Jo ensimmäisenä elinpäivänään laitoksella Eevi huusi kahdeksan tuntia putkeen. Vaikka imetin, annoin lisämaitoa, kannoin, lauloin, hyssytin. Ensimmäisenä iltana kotona kun vihdoin sain vauvan laskettua omaan sänkyyn unessa, kului viisi sekuntia, niin silmät oli auki ja huuto alkoi uudestaan. Ja taas alkoi sama kävely urakka. Tehtiin vuoron vaihto viideltä ja loppuviimein Eetu sai Eevin nukkumaan aamu seitsemältä. Sitteriin. Ja me todellakin kumpikin nyökkäiltiin, että annetaan vauvan nukkua siinä, että saadaan itsekin silmät suljettua hetkeksi. 

Yöt oli aika samanlaisia aina. Illalla ja yöllä vauvaa sai kanniskella ympäriinsä, kun missään muualla ei ollut hyvä kun sylissä. Ja sittenkun vauva viimein aina nukahti, hän nukkui tasan siinä mihin oli nukahtanut. Muutamasti "pakotin" appiukonkin istumaan varmaan hengittämättä sohvalla muutaman tunnin, kun vauva siihen vaarin syliin oli vihdoin nukahtanut. 

Meillä oli aina jääkaapissa pumpattua maitoa yöksi, mutta mun tissit tuottivat maitoa niin paljon öisin että heräsin pumppaamaan maitoa välissä. Minähän en siis imettänyt, kun en osannut. Vaan pumppasin maitoa ensimmäiset kuukaudet kunnes yhtenä päivänä imetys alkoikin sujumaan. Ja luojan kiitos alkoikin, nimittäin olin niin väsynyt siihen yölliseen syöttämiseen, kävelyyn ja uudelleen nukutukseen, maidon pumppaamiseen, rintapumpun pesuun ja osien keittämiseen. Yhtenä yönä jopa herättiin siihen että talo oli ihan savussa, kun oltiinkin nukahdettu kattilan kiehuessa. Vesi oli siis haihtunut pois kattilasta ja muoviosat paloivat pohjaan kiinni.

Sitten kun imetys alkoi onnistua, huomasin että vauva nukahtaa parhaiten tissille. Ja tiedättekö, sen muutaman kuukauden valvomisen jälkeen kun saat vauvan nukahtamaan sormia napsauttamalla, ei todellakaan tee mieli tehdä asiasta yhtään vaikeampaa. Siispä nukutin Eevin meidän sänkyyn. Osasin ennakoida jo että kun vauva on heräämässä, laitan äkkiä tissin suuhun, niin ettei vauva ehdi kunnolla herätäkkään. Siispä vauva nukkui paremmin, isi nukkui paremmin ja äiti nukkui paremmin. 

Pakko tähän väliin sanoa, että kuvittelin että Eevi on helppo vauva. Raskausaikana aina peloteltiin kellon ympäri huutavasti vauvasta, joten meidän mielestä Eevi oli tosi helppo, kun se huusi vaan 8 tuntia päivässä ja heräsi 2 kertaa yössä muutamiksi tunneiksi. 



Ja niin, Eevi nukkui meidän välissä yksi vuotiaaksi. Toisinaan kyllä nukuttiin vähän pinnasängyssäkin, mutta tuntui että koko talo ehti herätä yösyötöillä ja vauva piristyi nostellessa, joten päädyttiin perhepetiin. Yksi vuotiaana oli tarkoitus opetella nukkumaan omassa sängyssä, mutta meille iskikin muutto eteen joten siirrettiin unikoulua siihen asti että ollaan totuttu uuteen kotiin. Ja sitten palasinkin jo töihin. Tein ilta-ja yövuoroja joten nukuttaminen oli isän harteilla. Aloitettiin unikoulu, mutta muutaman viikon unikoulun jälkeen luovutettiin, kun taapero ei puoliltakaan öin nukkunut ja isän piti aamuisin olla kukonlaulun aikaan töissä. Taaperolle oli iso juttu että äiti ei ollutkaan enää iltoja kotona. Sitten olinkin jo taas raskaana, ja niin väsynyt etten jaksanut sitä nukutusrumbaa. Olin niin väsynyt, että edes Eevin vauva-aikana ei väsyttänyt niin paljoa.
Remppailtiin Eeville omaa huonetta ja tarkoitus oli aloittaa keväällä unikoulu, mutta eipähän aloitettu. Huone on edelleen osittain kesken, sillä sitten syntyi Aada.


Ja Aadahan taas on täysin Eevin vasta kohta. Alkuun neitiä sai herätellä syömään ja tällä kertaa purin neuvolassa huolta siitä kun vauva nukkuu niin paljon, kun edelliskierroksella tilanne oli päin vastainen. Aada herää 1-2 kertaa yössä ja nukahtaa samantien uudelleen. Olen imettänyt Aadaa alusta saakka ja neiti nukkui pinnasängyssä alkuun. Joskus Eetun kanssa mietittiin että tuntuu pahalta kun pienin nukkuu yksin, kun me muut nukutaan yhdessä. Ja sitten Eevi rupesi heräilemään öisin. Ja sitten heräsi Aada, ja sitten ei nukkunut kukaan, kun molemmat itki.

Siispä kerran nappasin Aadan kainaloon ja nukuin alakerran vierashuoneessa vauvan kanssa, että isi saa nukkua. Ja sitten huomaamatta näin kävi useammin. Eevi heräili edelleen ja kaipasi äitiä, joten siirryttiin alakertaan nukkumaan lasten kanssa, että isi saa nukkua, koska aamulla pitää olla skarppina töissä. 

Jos Eetu on kotona, iltaisin nukkumaan mennään sillä rytmillä, että mä lähden nukuttamaan Aadaa ja Eetu Eeviä. Kun saan Aadan nukkumaan niin Eevi ei ole yleensä nukahtanut vieläkään. Sitten nukahtaa isi, ja mä nukutan Eeviä. Välillä Aada herää Eevin älämölöön, joten käyn välissä nukuttamassa vauvan. Öisin pirpanat herää yhteensä 1-5 kertaa. Lasten nukkumaan menon jälkeen mä vielä valvon vähintään pari tuntia, että saan hetken olla yksin hiljaisuudessa.

Elikkä meillä nukutaan nyt niin, että isi nukkuu yläkerran makuuhuoneessa tai sohvalla jos siihen sattuu nukahtamaan. Eevi menee nukkumaan joko isin kanssa ylös, tai mun ja Aadan kanssa vierashuoneeseen. 

Aluksi ajattelin, että tilannetta aletaan purkaan taaperosta, mutta sitten tajusin että on aloitettava itsestä. Kun pyöritän arkea pääsääntöisesti yksin, on mun oltava enemmän skarppina. Oon myös tähän asti hoitanut yksin kaikki lasten heräämiset. Siispä ajattelin jonain yönä jättää lapset isännän vastuulle ja nukkua yksin vaikka vierashuoneessa. Meillä on pumpattua maitoa pakastimessa, ja Aada osaa syödä hienosti pullosta, joten sen suhteen ei ole ongelmaa. Sen jälkeen sitten jossain kohtaa siirrytään taaperon nukkumisjärjestelyyn. Vielä toistaiseksi mulla on kuitenkin iltaisin kädet niin täynnä, että en saa taaperoa rauhoitettua omaan huoneeseen. Vauva häiritsee taaperon nukahtamista, joten nukutukseen tarvitaan kaksi aikuista. Jos isi on kotona, tämä onnistuu, mutta yleensä hoidan nukutukset yksin, joten omaan sänkyyn opettelu on vähän vaikeaa. Ja kieltämättä tämä helppous houkuttaa. Tällä hetkellä oon kovin väsynyt, joten nyt toistaiseksi eteenpäin mennää sieltä mistä aita on matalin, elikkä nukun lasten kanssa vierashuoneessa.


3 kommenttia:

  1. Huh! Oon tuossa hommaa, jaksamisia sinulle reipas äiti! <3

    VastaaPoista
  2. Jaksamisia! Meillä jo nyt nukutaan toisinaan eri huoneissa miehen kanssa, vaikka lapsia on vaan yksi :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan