Slider

Vauva 8kk - Kävelee tuen kanssa ja pussaa

perjantai 16. helmikuuta 2018


En tiedä tuntuuko näin kaikista toisen lapsen äideistä, mutta tällä nuorimmaisella on alusta saakka ollut kiire elämään. Raskaus meni tosi nopeasti vaikka se oli kyllä aika rankka, mitä nyt muistan niin olin tosi väsynyt, oksensin yli puoleen väliin ja selkä särki aina synnytyssaliin saakka. Ja se synnytys itsessään kesti ihan pienen hetken esikoisen synnytykseen verrattuna. Nyt vauva-aika on mennyt ihan siivillä ja pian mun äitiyslomakin päättyy. Jotenkin esikoisen kanssa ei ehkä osannut elää niin hetkessä, vaan odotti usein tulevaa, nyt toisen kanssa vaan toivoo että aika pysähtyisi hetkeksi, ettei olisi kiire kasvamaan, kokoajan.



Niin tosiaan, Aada täytti kuun alussa 8kk. Viimeisen kuukauden aikana on otettu iso harppaus taas eteenpäin, nimittäin toi pikkutyyppi on noussut seisomaan tukea vasten ja nyt se liikkuu tuen kanssa eteenpäin. Ajattelin alkuun katsoneeni väärin kun Aada oli siirtynyt tv-tasolla toiseen kohtaan, mutta kun huomasin että tätä tapahtui aina vaan useammin niin hyväksyin sen että tyyppi oikeesti liikkuu seisten ja sillä hyvä. Eilen jo mentiin kovaa kyytiä taaperokärryn kanssa eteenpäin ja käveltiin pitkin sohvan tai tv-tason reunoja. Alas tulo vaatii vielä harjoitusta, kyllä se jo aika hyvin sujuu, mutta välillä jännittää vähän enemmän ja sitten jo vähän itkettääkin kun ei uskalla tulla alas.
Aada on tosi iloinen ja kärsivällinen vauva. Itkee aika vähän, ehkä eniten siitä kun ei pääse kävellen eteenpäin. Hän oppi siis viimeviikolla myös vauhdilla konttaamaan, kun jätettiin body pukematta että kuume laskisi, ilmeisesti sitten ei ollut niin kiva ryömiä maha vasten viileää lattiaa. Lempileikkeihin lukeutuu perinteiset kukkuut, kutitushyökkäykset, laulut ja kaikki mitä sisko tekee. Meillä on myös päivisin sellainen outo tapa että ennen ulkoiluja soitetaan musiikkia kovalla ja tanssitaan ympäri keittötä ja siitä kumpikin vekara tykkää. Kannattaa kokeilla ;-D

Kerroin jo aijemmin siitä kamalasta kuumetaudista mikä meillä jylläsi, mutta palataan siihen kuitenkin vielä vähän. Aada ei nimittäin syönyt sen  viikon aikana mitään muutamaa maissinaksua lukuunottamatta, maitoa yritin juottaa niin paljon kun sitä meni alas, mutta viimeisinä päivinä sekään ei enää maistunut. Onneksi kuitenkin tauti sitten loppui ja ruokahalu palautui, nimittäin Aada olisi muuten äkkiä kuivunut. Olin siis ihan varma ettei painoa ole tullut edellisestä käynnistä juurikaan ( 3 viikkoa väliä), mutta onneksi näin ei ollut.
Oksentelu ja pulauttelu jatkuu edelleen, ehkä vähän vähenemissä määrin. Neuvolassa heitettiin ilmoille taas allergia epäilyä, mutta kun vauva on yleensä tyytyväinen ja iho todella hyvä, niin päädyttiin edelleen odottamaan tilanteen muuttumista. Sillon kuukauden iässähän Aadalle tuli hormoninäppyä tosi paljon ja neuvolassakin se tulkittiin hormoninäpyksi, mutta sitten taas lääkäri sanoi heti nähtyään Aadan että nyt on selvää allergiaa iholla. Näppylät oli ikäänkuin levinnyt isoiksi ihottuma-alueiksi, ne selvästi itketti ja vähänkuin kuivui karstamaisesti. Ne kuitenkin hävisi pian lääkärikäynnin jälkeen, eikä vastaavaa enää tullut niin jätettiin allergiatutkimukset myöhemmälle. 




Viimeiset kuukaudet on hyvin tarkasti mennyt niin että Aada nukahtaa tasan 22:00 ( jos kuumetta tai muita ikäviä juttuja ei lasketa mukaan). Sitten hän herää puolen tunnin sisään ja nukahtaa samantien uudelleen. Herää 03:00 syömään. Tämä herääminen johtuu luultavastikkin siitä kun oon itse juuri hiippaillut sänkyyn. Sitten siitä nukutaan 09:15 asti. Tämäkin jotenkin huvittaa mua, miten se on joka aamu vartin yli yhdeksän.
Tällä hetkellä parhaiten maistuu kaurapuuro luumusoseen kanssa  ja erilaiset smootiepussit. Onkin hauska miten smootiepussin soseet menee alas niin helposti, kun taas lusikoidessa ne ei niinkään ole maistunut viimeaikoina. Toisaalta Aada on aina tykännyt syömisestä ihan tekemisenä, joten ilmankos kamppailu smootiepussin kanssa on hauskempaa.

Tässä kuvassa meni hermot kun ei osattukaan nousta seisomaan. 

Esikoinen rupesi 8kk iässä hokemaan äitiä ja muitakin sanoja, kun taas Aada ei juurikaan päästä suustaan mitään mämmäämäästä tai tätätäästä poikkeavaa. Muutamasti muut on kuullut Aadan sanovan Äiti mutta luulen että kyse on vahingossa tulleista tavuista. Kuitenkin huomaan selvästi että hän tunnistaa erilaisia sanoja ja siitä seuraavaa tapahtumaa. Pusunkin saa nykyään pyytämällä! :-D

Sellainen tyyppi tuo meidän kesäkuinen Aada. Ihana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan